Aurausta, agilityä ja ahmattikissoja

Perjantaina 18.12 Nuutti oli kotona yksin peräti 6 tuntia. Aika oli kulutettu ilman minkäänlaisia tuhoja, vain lelujen paikoista huomasi, että poika oli ylipäätänsä ollut hereillä. Heti kotiintultuaan Anna lähti Nuutin kanssa ulkoilemaan aurinkoiseen pakkassäähän. Metsäisellä polulla otettiin muutama jouluinen valokuva tonttuasussa. Ilta vietettiin rauhallisissa merkeissä, Akin pakkaillessa viikonloppureissuaan varten. Valitettavasti tälle matkalle ei ollut sallittua ottaa karvaisia kavereita mukaan, joten eläinväki jäi Annan hoitoon.

Lauantaipäivä oli kotiinjääneillekin touhua täynnä. Nuutti ja Anna lähtivät nimittäin isän kyyditseminä Tulikäpälien agility-päivään Espoon Sporttikoirahalliin. Perillä odotti lauma suuria ja pieniä gööttejä, joita Nuutti meni heti pelottomasti tervehtimään. Omat sisarukset olivat mieluisimpia leikkitovereita. Sisällä kierrettiin aluksi haistelemassa kenttää ja kokeiltiin sen jälkeen putkea, ensin vähän lyhyempää, sitten pidempää. Onnistuneiden suoritusten jälkeen harjoiteltiin esteen hyppäämistä riman ollessa maassa ja hyvinhän sekin sujui. Namialustalle eteen-lähetys meni Nuutilta vallan loistavasti, mitäpä ei poika herkkujen eteen tekisi! Viimeisenä testattiin kuuden kepin pujottelua verkkoseinillä avustettuna. Kun Nuutti hoksasi idean, että reittiä pitkin pääsee namin luo, se kulki tapansa mukaan nenä maassa kiinni namia jäljestämällä. Reissu oli hauska, Nuutti tosin kävi hiukan ylikierroksilla ja kontakti oli hakusessa, tai sitä ei ajoittain ollut lainkaan... 

Nuutin touhupäivä ei kuitenkaan vielä tähän päättynyt. Kun kerran Espooseen asti oltiin lähdetty, tehtiin vielä sukulaisvierailu Annan 6-vuotiaan kummitytön Aadan luokse. Aadasta tulikin Nuutille ihana uusi ystävä! Aada sai ulkoiluttaa Nuuttia hihnassa ja huolehtia vesikupin täyttämisestä . Yhteinen Aarteenetsintä-leikki oli molempien mieleen; Aada piilotti namit ja seurasi sitten kun Nuutti etsi. Käväistiinpä sitten vielä Aadan naapurissakin tapaamassa 7kk ikäistä parsonrussel-poika Möröä. Leikkituokio oli vauhdikas, vaikka Nuutin päivä olikin ollut jo pitkä. Haikeiden jäähyväisten jälkeen lähdettiin kohti kotia. Nuutti nukkui koko automatkan, mutta kotona oli vielä energiaa kissojen jahtaamiseen. Kissat olivat nauttineet vapaasta asunnosta koko päivän ja vieläpä ilman suurempia tuhoja! Vain hiukan pureskeltuja jouluvaloja ja yksi avattu linnunruokapussi. 10 minuutin pissalenkillä käydessä Anna unohti lukita Nuutin ruokakaapin. Eteisessä olikin vastassa Pipari juuri avaamassa pientä koirannappulapussia. Anna tempaisi pussin pois ja namit lensivät kaaressa lattialle. Pipari ja Nuutti söivät kilpaa Annan haroessa enimpiä pois lattialta. Pilvi ei paikalle ennättänyt ja syykin selvisi: Pilvi istui Nuutin vetolaatikon reunalla Jahti & Vahti -ruokapussi päässään! Jahtikissa joutui heti luopumaan pussistaan Annan nauraessa kippurassa vieressä. Harmi kun ei ollut kamera lähettyvillä. 

Sunnuntaina odoteltiin yhdessä Akia kotiin ja ilo oli ylimmillään Akin viimein saapuessa. Lunta pyrytti koko päivän ja Nuutti pääsi ensimmäistä kertaa mukaan lumitöihin. Illalla tehtiin pitkä metsälenkki lumiseen metsään. Nuutti oli koko lenkin ajan vapaana ja tuli hienosti luokse kutsuttaessa. Alkulenkin Nuutti tallusteli isäntäväen perässä valmiilla polulla, mutta puolessa välissä vaihdettiin vetovuoro Nuutille. Se aurasi tietä ajoittain kaulaan asti ylettävässä hangessa ja suoriutui hienosti niin risukoista kuin puunrungoistakin. Sisukas poika meillä!